Koiran hyvinvointi
Tutustu koirasi taustaan
Ennen koiran hankintaa on syytä tutustua rodun historiaan ja käyttötarkoitukseen. Alkuperäinen käyttötarkoitus määrittelee koiran käyttöehdot ja mahdollisuudet, sekä kertoo sen rajoitteista.
Koiran luonne ja persoonallisuus ohjaa paljon arjen sujumista. Kasvattajan rooli on yllättävän suuri. Jo jalostusvalintoja tehdessä tulisi kiinnittää huomiota vanhempien luonteisiin. Koiranpentu ei ole mikään tyhjä taulu muuttaessaan kasvattajan luota uuteen kotiin. Sosiaalistamiskausi alkaa jo pikkupentuna ja toivottavasti kasvattaja on aloittanut pentujen sosiaalistamisen tarjoamalla pennuille erilaisia (pääsääntöisesti positiivisia) kokemuksia ennen pennun muuttamista uuteen kotiin. Sitten vastuu pennun turvallisuudesta ja ohjaamisesta siirtyykin uudelle omistajalle. Lähes kaikki vastuuntuntoiset kasvattajat lupaavat olla omistajien tukena kasvattiensa elämässä. Rescue koiran pentuaika jää hyvin usein arvailujen varaan.
Koirakirjoissa ja sosiaalisessa mediassa annetaan neuvoja, mutta monet niistä saattavat nykytiedon valossa olla vanhentuneita ja keskenään ristiriitaisia. Tieteellinen tutkimus tuo joka päivä uutta tietoa. Tavallisen koiranomistajan on lähes mahdotonta itsekseen selvittää, mitkä neuvot ovat toimivia ja mitkä vääriä juuri hänen tapauksessaan.
Jos koiriesi käytös kehittyy sellaiseksi, että yhteiselämä tuottaa enemmän huolta ja stressiä kuin iloa, viimeistään silloin on aika ottaa yhteyttä kouluttajaan, jonka toiminta pohjautuu ajantasaiseen tutkimustietoon koiran käyttäytymisestä ja oppimisesta
KOIRAN HYVINVOINTIIN JA ARKIELÄMÄÄN HUOMIOITAVIA ASIOITA
Vaikka jokaisella yksilöllä on omat tarpeensa, niin kuitenkin yleisellä tasolla koirien lajityypilleset käyttäytymistarpeet ovat melko yhteneväiset. Ne liittyvät liikkumiseen, lepoon, leikkiin, ympäristön tutkimiseen, ravinnon etsimiseen ja syömiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kehonhuoltoon.
Koiran käyttäytymiselle löytyy aina jokin syy. Aika ajoin ongelmallisen käytöksen takaa paljastuu kipu. Kipu saattaa jäädä todella helposti huomaamatta. On tärkeää havainnoida koiran käyttäytymistä ja ymmärtää niitä. Terveysongelmat tulee aina hoitaa pois ennen käytännön harjoituksia. Tavallisimmin koira osoittaa kivun syrjään vetäytymisenä tai rauhattomana riehumisena, ruokahalun laskuna, liikkumishaluttomuutena, ontumisena, kivuliaan ruumiinosan aristamisena, ärtyneisyytenä, aggressiivisuutena tai masentuneisuutena. Kroonistunutta kipua koira ei yleensä valita ääneen.
Ruoan voi tarjota virikkeistämällä eli eri tavoin ja eri paikoissa. Niin koira pääsee toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan, kuten etsimistä, haistelua, kaivamista, repimistä, järsimistä ja pureskelua.
Ulkoillessa suosi rauhallisia metsiä, luontopolkuja ja puistoja, etenkin jos koira stressaantuu kaupunkiympäristön häiriöistä. Anna koiran haistella lenkeillä rauhassa.
Huolehdi, että koiralla on useampia lepopaikkoja, sekä mahdollisuus vetäytyä halutessaan omaan rauhaan. Pohdi aika ajoin levon ja liikunnan määrää. Saako koirasi niitä riittävästi tai kenties liiankin kanssa?
Päivittäiset rutiinit lisäävät tapahtumien ennakoitavuutta, joten ne rentouttavat ja rauhoittavat koiraa.
Hallinnan tunne itseä koskeviin tapahtumiin kuuluu olennaisena osana hyvinvointiin kaikilla eläimillä. Saako koirasi vaikuttaa lenkkireittiin ja lenkin etenemistahtiin? Saako vaikuttaa siihen, milloin ja miten leikitään, rapsutellaan, seurustellaan tai vaikka leikataan kynnet?
Vastavuoroisuus on edellytys toimivaan vuorovaikutus suhteeseen, joten unohda yksipuoleiset käskyt. Opettele tunnistamaan koiran eleitä ja viestintää, kuuntele, huomioi, rohkaise, kannusta, ilahduta ja ole aidosti läsnä.
Lähde: Mellor, D. J. et al. (2020). The 2020 Five Domains Model: Including Human–Animal Interactions in Assessments of Animal Welfare. Animals, 10(10), 1870. https://doi.org/10.3390/ani10101870